Onnikka on suomalainen digitaalinen elintapaohjaus kansansairauksien ehkäisyyn
Kirjoittaja: emeritusprofessori Markku Savolainen
Ylipainon ja lihavuuden yleistyessä niihin liittyvät sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa yhä enemmän.
Suomessa 30 % naisista ja 27 % miehistä ovat lihavia (BMI > 30 kg/m2). Lihavuus lisää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa lihavuuteen liittyvät kulut ovat 8,4 % kaikista terveydenhuollon menoista.
Suomessa suorat terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset lihavilla ovat 48 % (866 €) suurempia kuin muulla väestöllä (FinTerveys 2017 -tutkimus, Vesikansa ym. Eur J Health Econ 2023.)
OECD:n analyysin mukaan jokainen lihavuuden ehkäisyyn käytetty euro maksaa itsensä kuusinkertaisesti takaisin.
Miksi tarvitaan digitaalisia hoitoja?
Terveydenhuollon kustannukset nousevat pilviin. Henkilöstöpula on vakava ongelma.
Ratkaisuksi on pyritty kehittämään digitalisaatiota. THL:n nettisivun mukaan ”Digitalisaation avulla mahdollistetaan palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen, sujuva tiedonkulku ja tiedolla johtaminen.”
On digitaalisia oirekyselyitä ja mahdollisuus varata vastaanottoaikoja netin kautta. Vaikuttaa kuitenkin, että digi-palvelujen kehittämiseen satsatut suuret summat ovat tuottaneet vain näennäisiä hyötyjä väestön asukkaille.
Sitra on toisenlaisella linjalla: ”Digitaalisilla terapioilla tarkoitamme digitaalisia lääketieteelliseen näyttöön pohjautuvia hoitomuotoja, jotka ennaltaehkäisevät tai joilla hoidetaan sairauksia. Terapioita tarjotaan suoraan potilaille ja potilailla on aktiivinen rooli niiden käytössä. Niiden tulee olla turvallisia ja lääketieteellisesti vaikuttaviksi todettuja.”
Digi-hoitojen tarve on ilmeinen. Erään kollegan sanojen mukaan ”Hyvinvointialueilla etsitään nyt ei-henkilötyötä-vaativia-menetelmiä.”
Hyvinvointialueiden ja kuntien pitää edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Toimintatavat eivät kuitenkaan ole uudistuneet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. On pysytty entisissä tehottomissa menetelmissä.
Toiminnan seuraamiseksi on HYTE-kerroin, jonka prosessi-indikaattorina hyvinvointialueilla on mm. elintapaohjaus tyypin 2 diabeteksen riskissä oleville. Kuntien tulosindikaattoreina ovat mm. ylipaino ja koettu terveys.
Mikä on Onnikka?
Onnikka on digitaalinen elintapaohjausmenetelmä. Nimi tarkoittaa Oulun murteella bussia. Käytetään siis metaforaa: “Hyppää Onnikan kyytiin – matkalle muutokseen”.
Onnikkaa on tutkittu ja kehitetty Oulun yliopistossa yli 15 vuoden ajan. Ensimmäinen tutkimusryhmien palaveri pidettiin 8.9.2011 ja laaja PrevMetSyn-interventiotutkimus alkoi joulukuussa 2012.
Itsenäisenä mobiilisovelluksena Onnikka ei tarvitse digialustaa. Potilas käyttää sovellusta vuoden ajan omatoimisesti eikä käy vastaanotoilla. Tämän vuoksi henkilöstöresursseja säästyy.
Miten Onnikkaa on kehitetty ja tutkittu?
Sovelluksen ovat kehittäneet Oulun yliopiston sisätautien sekä tietojärjestelmätieteiden tutkimusryhmät sisätautiopin emeritusprofessori Markku Savolaisen ja tietojärjestelmätieteiden professori Harri Oinas-Kukkosen johdolla. Sisällöntuotannossa keskeisissä rooleissa ovat olleet ravitsemusterapeutit Anna-Maria Teeriniemi ja Terhi Jokelainen.
Onnikkaa on tutkittu tieteellisesti alusta alkaen ja vasta tulosten julkaisun jälkeen se on otettu varsinaiseen käyttöön. Sisätaudeilla tutkimuksia jatketaan edelleen sisätautiopin professori Janne Hukkasen johdolla.
Miten Onnikka toimii?
Onnikka ei ohjaa mihinkään ”laihdutuskonstiin”, vaan keskittyy auttamaan käyttäjäänsä ymmärtämään paremmin, miksi hän itse eri tilanteissa toimii niin kuin toimii.
Onnikassa hyödynnetään kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) piirteitä yhdistettynä suostuttelevan suunnittelun menetelmään (persuasive systems design, PSD). Sovellukseen upotetut ohjelmisto-ominaisuudet ovat systemaattisen ja huolellisen suunnittelun tulos.
Onnikan eri pysäkeillä tarjoamat lyhyet ja tiiviit asiatietosisällöt ja niihin liittyvät napakat virtuaaliset harjoitteet auttavat pitämään muutosprosessin jatkuvasti esillä. Samalla käyttäjä antautuu pohtimaan toimintaansa uskollisen digitaalisen ystävän ja tsemppaajan kanssa.
Mitä tutkimustuloksia Onnikasta on?
PrevMetSyn-tutkimuksessa (Teeriniemi ym. 2018) Onnikka sai lihavilla henkilöillä (BMI 30-35) aikaan lähes 6 % (noin 5 kg) laihtumisen yhdessä kahdeksan kasvokkaisen ryhmäohjauksen kanssa. Kahteen ryhmäohjaukseen yhdistettynä paino laski merkittävästi (2,9 %), mutta huomionarvoisesti Onnikka oli tehokas myös yksinään (1,5 %).
Onnikan aikaansaama laihtumistulos säilyi vielä ainakin vuoden verran käytön lopettamisen jälkeenkin.
On huomattavaa, että pelkät kasvokkaiset ryhmäohjaukset yksinään eivät vaikuttaneet painoon tilastollisesti merkitsevästi.
Vuoden 2024 alussa julkaistussa satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa Onnikan itsenäisesti toimivaa mobiiliversiota käyttäneillä paino pieneni 2,5 % puolen vuoden aikana, kun odotuslistan henkilöillä paino nousi 0,2 % (Markkanen ym. 2024). Tämä tuonee terveydenhuollolle säästöjä, koska potilas käytti Onnikkaa ilman tarvetta vastaanottokäynteihin tai henkilöstöresursseja elintapaohjaukseen.
Tutkimustulokset on julkaistu arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä:
Teeriniemi ym. Journal of Internal Medicine 2018.
Seo ym. Annals of Medicine 2020.
Markkanen ym. Int J Obesity 2024.
Onnikka on valittu myös kirjaan ”Lääketieteen parantava voima – 100 tieteen tarinaa soluista sovelluksiin” (Pitkämäki, Kolho, Kontula, toim., Kustannus Oy Duodecim 2024).
Riittääkö laihtumistulos vai pitäisikö osoittaa myös muita terveyshyötyjä?
Digi- ja etäohjelmien painonpudotustuloksia ja hintoja on vaikea verrata. Useissa yhteyksissä kuten lehtihaastatteluissa, nettisivuilla tai jopa julkaisuissa unohdetaan keskeyttäneiden epäonnistumiset – raportoidaan ainoastaan onnistuneet laihtumistulokset. Tämä menettely on tietysti täysin väärin ja nämä virheelliset kilot tai prosentit pitäisi oikaista. Laihtumistuloksista ei kuitenkaan kannata kiistellä, sillä tärkeämpää on kansansairauksien ehkäisy.
Onnikka sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä
Onnikka ei ole pelkästään laihdutusmenetelmä, vaan sillä on vaikutuksia moniin kansansairauksien vaaratekijöihin.
Metabolinen oireyhtymä hävisi peräti 71 prosentilta aktiivisesti sovellusta käyttäneiltä. Tämä tulos oli havaittavissa vielä vuoden kuluttua Onnikan käytön päättymisestä. Keskivertokäyttäjistäkin 55 prosenttia pääsi eroon metabolisesta oireyhtymästä (Seo ym. 2020).
Onnikalla on monia hyötyjä kansansairauksien ehkäisyssä. Alustavien analyysien mukaan Onnikan käyttö pienentää seerumin paastoverensokerin pitoisuutta esidiabetesta sairastavilla naisilla, ja vaikutus säilyy peräti viiden vuoden ajan.
Onnikka vähentää diabeteksen ja verenpainetaudin lääkehoidon aloituksia viiden vuoden aikana lähes 40 %:lla (Turkkila ym. lähetetty julkaistavaksi).
Tuoreimmat laskelmat viittaavat siihen, että myös matala-asteisen tulehduksen markkeri, herkkä CRP-pitoisuus, pienenee Onnikkaa käyttäneillä, mutta tämä vaatii vielä tarkempaa analyysiä.
Miksi Onnikka toimii?
Onnikka kuljettaa käyttäjää ”pysäkki pysäkiltä” eteenpäin”. Aluksi pysäkkejä on kahdesti viikossa. Potilaalle kerrotaan ravinnosta ja liikunnasta sekä muutoksenhallintaan, tunteisiin ja syömiskäyttäytymiseen liittyvistä asioista.
Sovellus esimerkiksi pyytää potilasta tehtävien avulla arvioimaan suhdettaan impulsiiviseen syömiseen ja kysyy avoimia kysymyksiä ruokaan liittyvistä tunteista. Potilasta kehotetaan pitämään liikunta- ja ruokarytmipäiväkirjaa, mutta vain silloin tällöin tai kausiluonteisesti.
Onnikka on suunniteltu hienovaraiseksi ja lempeäksi. Se ei anna ruokareseptejä eikä treeniohjelmaa, vaan pyrkii kognitiivisen käyttäytymisterapian ja suostuttelevan ohjelmoinnin avulla saamaan ajattelussa aikaan pysyvän muutoksen.
Yksi pysäkki kestää 5-10 minuuttia. Aika on tarkoituksellisen lyhyt.
Joskus elintapaohjelmien tekijät rakastuvat ohjelmaansa ja haluavat kaataa käyttäjälle kaiken tiedon integratiivisen lähestymistavan myötä. Se kuitenkin herättää käyttäjässä vastarintaa.
Suostutteleva menetelmä (persuasive design) toimii päinvastoin – vain tarkkaan suunniteltuja ja toimiviksi havaittuja näkökohtia otetaan mukaan. Onnikka on tehty helpoksi ja sopivan koukuttavaksi, ja se on sen menestyksen salaisuus. Painonpudotus ei ole elämän päätehtävä. Se on vain asia muiden joukossa.
Onnikan arviointi
Onnikka on mukana Lihavuuden Käypä hoito –suosituksessa, Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO), Sitran ja Ruokaviraston sivuilla sekä myös ulkomailla European Association of Preventive Cardiologyn lausunnossa.
Tänä vuonna Onnikka on saanut kiitettävän ja osin erinomaisen arvosanan Digi-HTA- arvioinnissa sekä THL:n hyte-toimintamallien arvioinnissa.
Mistä Onnikan voi saada?
Onnikka on saatavissa organisaatioissa (hyvinvointialueet, kunnat, työterveysyritykset, yksityiset lääkäriasemat ym.), jotka ovat solmineet sopimuksen ja ottaneet sen potilaidensa/asukkaidensa käyttöön.
Onnikka ja lääkkeet?
Ylipainon ja lihavuuden ehkäisy ja hoito uusilla kalliilla lääkkeillä tulee valtavan kalliiksi, eivätkä niiden hinnat pienentyne merkittävästi lähivuosina – kustannukset karkaavat käsistä. Jotkin tahot ovat vaatineet elintapaohjauksen yhdistämistä lääkehoidon aloitukseen. Tähän tarkoitukseen digitaalinen Onnikka-menetelmä soveltuisi erinomaisesti.
Vastaa